Osakaslainojen verokohtelu – Mitä on otettava huomioon?
Osakaslainalla tarkoitetaan yleensä rahalainaa, jonka yhtiön osakkeenomistaja tai hänen perheenjäsenensä saa yhtiöltä. Luonnollisen henkilön osakeyhtiöstä nostamien osakaslainojen verotuksesta säädetään tuloverolain 53 a §:ssä. Lainkohdan mukaisesta osakaslainasta on kyse silloin, kun lainansaaja, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan tässä yhteydessä puolisoa ja alaikäisiä lapsia, jotka eivät ole täyttäneet 17 vuotta ennen osakaslainan nostovuoden alkua. Oikeuskäytännössä on katsottu, että vähintään 10 prosentin omistusosuuden täyttyminen lasketaan lainansaajan verovuoden viimeisen päivän (31.12.) tilanteen mukaan. Omistusosuuden täyttymisessä huomioidaan myös välillinen omistus, jotta omistusosuusedellytystä ei voida kiertää esimerkiksi holdingyhtiörakenteilla.
Osakaslainan veronalaisuus
Tuloverolain 53 a §:ssä on säädetty osakaslainojen verokohtelusta siten, että jos kalenterivuoden aikana nostettua osakaslainaa ei ole kokonaisuudessaan maksettu takaisin yhtiölle vuoden loppuun mennessä, maksamatta oleva määrä katsotaan kokonaisuudessaan lainansaajan veronalaiseksi pääomatuloksi, josta maksetaan 30 % tai 34 % tuloveroa. Osakaslaina verotetaan sen verovuoden tulona, jolloin se on nostettu. Yhtiön tekemä päätös lainan myöntämisestä ei siis vielä aiheuta sen verottamista lainansaajan pääomatulona, vaan lainan tulee olla nimenomaan nostettu.
Pääomatulona verotettu osakaslaina voidaan poikkeustilanteissa verottaa lainansaajan saamana verotusmenettelylain 29 §:n mukaisena peiteltynä osinkona. Huomiota kiinnitetään ensisijaisesti lainan takaisinmaksutarkoitukseen ja lainansaajan maksukykyyn. Siten osakaslaina voidaan katsoa lainansaajan saamaksi peitellyksi osingoksi, jos on ilmeistä, ettei lainalla ollut takaisinmaksutarkoitusta alun perinkään. Myös esimerkiksi lainansaajan maksukyvyttömyys lainan myöntämishetkellä tai lainan suuruus lainansaajan maksukykyyn nähden voivat osoittaa takaisinmaksutarkoituksen puuttumisen.
Osakaslainan korko
Yhtiön ei tarvitse periä osakaslainasta korkoa silloin, kun osakaslaina verotetaan lainansaajan pääomatulona. Kuitenkin jos osakaslaina nostetaan ja maksetaan takaisin samana vuonna tai lainansaajan omistusosuus on alle 10 prosenttia, yhtiön on perittävä osakaslainasta korkoa, koska näissä tilanteissa perimättä jätetty korko voidaan verottaa lainansaajalla peiteltynä osinkona.
Osakaslainan takaisinmaksun vähennyskelpoisuus
Silloin kun osakaslaina verotetaan pääomatulona, lainansaaja voi vähentää osakaslainan takaisinmaksut pääomatuloistaan tulonhankkimismenona sen vuoden verotuksessa, jonka aikana takaisinmaksu suoritetaan. Edellytyksenä tälle vähennysoikeudelle on, että osakaslaina maksetaan takaisin viimeistään viidentenä vuonna lainan nostamisvuoden jälkeen.
Osakaslainaa on tässä kirjoituksessa käsitelty ainoastaan verotuksen näkökulmasta, mutta osakaslainojen antamisessa on huomioitava myös yhtiö- ja kirjanpito-oikeudelliset näkökohdat.
