ESG – Mikä se oikeastaan on ja miksi se on tärkeä?
ESG on kirjainyhdistelmä, joka tulee vastaan useissa yhteyksissä nykypäivänä. Vaikka siitä puhutaan ja kirjoitetaan runsaasti, sen merkitys saattaa silti jäädä monille epäselväksi. Tämä epäselvyys on ymmärrettävää, sillä ESG-vaatimukset koskevat tällä hetkellä pääasiassa tietyntyyppisiä organisaatioita, ja niiden täyttämiseen liittyvä ohjeistus ei aina ole selkeästi määritelty.
ESG – Lyhyt oppimäärä
ESG tulee sanoista Environmental, Social ja Governance, ja se kattaa ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan liittyvät asiat sekä niiden kehittämisen eli vastuullisuuden. Kohinaa aiheuttaa nykyisen voimassa olevan EU:n direktiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) muuttuminen tiukemmaksi muiden kuin taloustietojen raportoinnin osalta, sillä tämä direktiivi koskee toistaiseksi vain yli 500 henkeä työllistäviä yrityksiä.
EU:n uusi kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli voimaan 5.1.2023, ja sen mukaisesti kestävyysraportoinnin piiriin kuuluu laajempi joukko toimijoita. Direktiivin mukainen raportointivelvollisuus koskee nyt yrityksiä, jotka täyttävät kaksi seuraavista kriteereistä: yrityksellä on yli 250 työntekijää, liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa tai nettovarallisuus on yli 20 miljoonaa euroa. Uuden direktiivin mukainen raportointi alkaa aiemman NFRD-direktiivin mukaisille yrityksille 1.11.2024 ja muille pienemmille 1.11.2025.
Tulevaisuudessa tilinpäätöksen hyväksyvän tilintarkastajan tehtäviin kuuluu myös vastuullisuusraportoinnin tarkastaminen ja hyväksyminen, koska se on osa hallituksen toimintakertomusta. Vaikka tämä vaatimus koskee ensisijaisesti listattuja yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja luottolaitoksia, on todennäköistä, että sen vaikutukset tulevat leviämään myös muihin yrityksiin.
ESG – Ei koske meitä? Vai koskeeko?
Uusi direktiivi laajentaa raportointivelvollisuuden piiriä ja asettaa tiukempia vaatimuksia raportoinnille. Yritysten on raportoitava siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa kestävyyteen. Tässä vaiheessa monet saattavat tuntea helpotusta, sillä virallinen vaatimus ei koske heidän omaa yritystoimintaansa, ja sen voi jättää huomiotta. Kuitenkin nykypäivänä mikään yritys ei toimi enää eristyksissä muista riippumatta siitä, kuinka suuri tai pieni se on tai millä toimialalla se toimii.
Vastuullisuustoimenpiteillä pyritään huolehtimaan ympäristöstämme ja edistämään kestävää kehitystä kaikilla liiketoiminta-alueilla. On naiivia kuvitella, että yritykset, jotka joutuvat noudattamaan direktiivin pakottamia vastuullisuusvaatimuksia ja raportoimaan niistä, eivät vaatisi samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Monet pienemmät yritykset toimivat alihankkijoina isommille yrityksille, jotka ovat direktiivin piirissä. Nämä pienemmät yritykset joutuvat osoittamaan oman vastuullisuutensa, jotta ne pysyvät houkuttelevina kumppaneina. Lisäksi rahoituksen saatavuus saattaa tulevaisuudessa riippua yrityksen kestävyyttä koskevista toimenpiteistä.
Vastuullisuuden periaatteiden leviäminen kumppani- ja yhteistyöketjuissa on rajatonta. On epäuskottavaa raportoida omista kestävyyden kehittämistoimenpiteistä ja vaatimuksista, jos samanaikaisesti on täysin piittaamaton kumppaneiden toimintatavoista. Yrityksen maine kärsii, jos kestävyyden kehittäminen ei ole kokonaisvaltaista. Kestävyyden edistäminen ja vastuullinen toiminta muodostuvat arvoiksi, jotka vaikuttavat yrityksen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tämä vaikuttaa paitsi kumppaneiden näkökulmasta myös houkuttelevuuteen työmarkkinoilla. On tärkeää huolehtia kilpailukyvystä myös rekrytointitilanteissa.
ESG yrityksessä ja sen toiminnassa
Yritysten on siis pohdittava, miten niiden oma toiminta vaikuttaa kestävään kehitykseen ja miten ne voivat tukea sitä omalla toiminnallaan ja tuotteillaan. Olennaista on, että yritys tunnistaa oman toimintansa kestävyyteen liittyvät näkökohdat ja osaa ottaa ne huomioon jo liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa.
Tämä saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, kun yrityksen on määriteltävä toimenpiteet, tavoitteet ja raportoitava niiden edistymisestä ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Kuitenkaan tämä ei ole aina niin helppoa kuin se saattaisi vaikuttaa.
Kestävyyttä edistävien toimenpiteiden on oltava käytännöllisiä ja konkreettisia, eivätkä ne saa jäädä pelkästään kauniiksi lauseiksi paperille. Toimenpiteitä ja tavoitteita ei myöskään voi kopioida suoraan naapurilta, koska jokainen yritys on erilainen ja sillä voi olla eri vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon. Esimerkkejä ympäristökysymyksistä voivat olla päästöt, hiilijalanjälki, jätteiden määrä ja raaka-aineiden kestävyys. Yhteiskunnallisesti voi olla tärkeää miettiä työntekijöiden osallistumista, hyväntekeväisyyttä, sairauspoissaolojen vähentämistä, koulutusta ja hallinnollisia asioita, kuten riskienhallintaa, korruption torjuntaa ja toiminnan ohjausta. Kuten näette, mahdollisia näkökohtia on loputtomasti.
Haasteena on valita ne asiat, jotka ovat juuri oman yrityksen kannalta tärkeitä ja merkityksellisiä. Sen jälkeen on määriteltävä, miten näitä asioita mitataan ja määriteltävä tavoitteet niiden parantamiseksi. Ennen kuin päästään raportointiin, on päätettävä myös, mitä toimenpiteitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja mitä resursseja niihin tarvitaan.
On selvää, että monilla yrityksillä ei ole ylimääräisiä resursseja vastuullisuustyöhön, sillä liiketoiminnan pyörittäminen vie jo aikaa ja voimavaroja. Onneksi on olemassa meitä asiantuntijoita, jotka autamme yrityksiä tässä asiassa.
