Mistä puhutaan, kun puhutaan virtuaalivaluutoista?

Mikä on virtuaalivaluutta?

Virtuaalivaluutta (myös kryptovaluutta tai vertaisvaluutta) on lohkoketjuteknologiaan perustuvaa digitaalista rahaa, jonka luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät vaihdantavälineenä. Virtuaalivaluutalla ei ole nimellisarvoa, vaan sen arvo määräytyy puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Virtuaalivaluuttaa ei laske liikkeelle mikään keskuspankki tai viranomainen, eikä sillä ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla, joten hankkiessasi tai käyttäessäsi virtuaalivaluuttaa olet niin sanotusti oman onnesi nojassa. Virtuaalivaluuttaa voi periaatteessa tuoda markkinoille kuka tahansa, valuutan menestyminen on kiinni sen kysynnästä ja siitä onko valuutalle käyttöä reaalimaailmassa.

Virtuaalivaluuttaa syntyy louhimalla, joka tarkoittaa virtuaalivaluuttasiirtojen käsittelyä ja verkon toiminnan turvaamista tietokoneen laskentatehoa hyödyntämällä. Kun louhija antaa tietokoneensa resursseja siirtoverkon käytettäväksi, kone sekä suorittaa muiden valuutan käyttäjien tekemiä rahansiirtoja että varmentaa aiemman tapahtuneet siirrot. Tätä tietokantaa, johon jokainen kryptovaluutalla tallentunut rahansiirto on tallentunut, kutsutaan lohkoketjuksi. Louhijat saavat palkkioksi työstään louhimaansa virtuaalivaluuttaa sekä lisäksi lohkoketjussa suoritettujen tapahtumien transaktiomaksut.

 

Missä virtuaalivaluuttaa voi sitten käyttää ja hyödyntää ja miksi se herättää kiinnostusta?

Virtuaalivaluuttaa voi käyttää maksuvälineenä pääasiassa alati kasvavassa määrässä verkkokauppoja, ja sillä voi ostaa muita virtuaalivaluuttoja. Tällä hetkellä yleisin käyttötarkoitus lienee sijoitustoiminta. Virtuaalivaluuttojen arvojen rajut heilahtelut tarjoavat mahdollisuuden suurien voittojen tekemiseen. Toki tappion mahdollisuus on myös suuri. Yleisimmin virtuaalivaluutta päätyy omistajalleen louhintapalkkiona.

 

Virtuaalivaluutat henkilöverotuksessa

Virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, jolloin sen luovuttamiseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä (KHO 2019:42). Tämän myötä myös luovutustappioiden vähentäminen (TVL 50 § 1 mom.) ja pienten luovutusvoittojen verovapaus (TVL 48 § 6 mom.) soveltuvat virtuaalivaluuttoihin.

Virtuaalivaluutan arvonmuutos realisoituu verotettavaksi jokaisella kerralla erikseen esimerkiksi, sillä hetkellä kun:

  • virtuaalivaluutta vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan (ei ole merkitystä sillä jätetäänkö varat välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö verovelvollisen tilille)
  • virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla hyödykkeitä tai palveluita
  • virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan

Jos käytetty virtuaalivaluutta on hankittu useassa erässä, noudatetaan FIFO periaatetta. Eli ensiksi ostetut erät myydään ensin. Henkilöverotuksessa voidaan luovutusvoiton määrää laskettaessa käyttää alkuperäisen hankintamenon sijasta myös hankintameno-olettamaa (20 % tai 40 % luovutushinnasta, riippuen siitä onko virtuaalivaluutta omistettu vähintään 10 vuotta vai ei).

Luovutusvoitto verotetaan pääomatuloverokannalla, joka on vuonna 2021 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % yli 30 000 eurosta.

 

Virtuaalivaluutan louhinta henkilöverotuksessa

Proof of work-protokolla

Proof of work -protokollalla tarkoitetaan tapaa, jolla uutta virtuaalivaluuttaa jaetaan. Uutta virtuaalivaluuttaa voidaan hankkia luovuttamalla verkostolle tietokoneen laskentatehoa käytettäväksi. Vastineeksi tästä saadaan algoritmin luomia uusia virtuaalivaluuttayksiköitä rahaliikenteen ylläpidosta. Uusia virtuaalivaluuttoja jaetaan järjestelmään osallistuvien kesken käytännössä sattumanvaraisesti. Lisäksi louhintaan osallistuvat voivat saada osuuden yksittäiseen transaktioon liittyvästä siirtokulusta (siirtopalkkio, miner fee).

Edellä kuvatulla tavalla louhimisesta vastineeksi virtuaalivaluuttana saatu tulo ei ole tuloverolaissa tarkoitettua varallisuuden kerryttämää tuloa vaan ansiotuloa.

Louhinnasta saatu tulo realisoituu louhijan tuloksi (TVL 110 §) sillä hetkellä, kun virtuaalivaluutta tai muu vastike siirtyy hänen hallinnoimalleen tilille, virtuaalilompakkoon tai muutoin hänen hallintaansa. Tulo arvostetaan saantokohtaisesti, joten louhintatyön arvo realisoituu aina, kun louhinnasta saadaan tuloa.

Henkilö voi kuitenkin pääsäännöstä poiketen laskea louhinnasta saamansa tulon määrän päiväkohtaisesti tai vaihtoehtoisesti myös kuukausikohtaisesti käyttäen kyseisen kertymisajan mukaista keskikurssia. Verovelvollisen valitsemaa jaksotusta tulee käyttää systemaattisesti samalla tavalla läpi vuoden ja käytetty arvo tulee tarvittaessa perustella. Arvostamisen voi tehdä käyttäen jotakin tunnetuista virtuaalivaluuttapörsseistä. Jos verovelvollinen on käyttänyt tiettyä pörssiä, arvostaminen täytyy tehdä johdonmukaisesti tämän pörssin arvojen mukaisesti.

Louhinnalla saatujen virtuaalivaluuttojen arvo saamishetkellä (= bruttotulo) on samalla niiden hankintahinta verotuksessa.

Proof of stake-protokolla

Uusien virtuaalivaluuttojen saanto voi perustua jo olemassa olevan virtuaalivaluutan määrään, joka lukitaan hetkeksi verkon käyttöön kyseisten virtuaalivaluuttojen turvaamiseksi. Vastineeksi tästä voi saada esimerkiksi vuodessa 5 % lisää virtuaalivaluuttaa nykyisten päälle, jotka maksetaan päivittäin. Tällöin verotuksessa katsotaan, että kyse on olemassa olevaan varallisuuteen eli aiemmin omistettuun virtuaalivaluuttaan suoraan perustuvasta tulosta, jolloin lisänä saadun virtuaalivaluutan arvo verotetaan pääomatulona.

Tulo realisoituu verotettavaksi sillä hetkellä, kun virtuaalivaluutan haltija saa uuden virtuaalivaluutan vallintaansa. Tulon määrä on saadun virtuaalivaluutan käypä arvo samalla hetkellä. Saadun bruttotulon määrä on samalla hankintahinta uudelle virtuaalivaluutalle. Vanhojen virtuaalivaluuttojen hankintahinta säilyy ennallaan alkuperäisen hankintahinnan suuruisena. Samaa periaatetta voidaan soveltaa verotuksessa muihinkin tilanteisiin, joissa saatu tulo perustuu pelkästään aiemmin omistetun virtuaalivaluutan tuottamaan tuloon.

Louhinnasta aiheutuneita kuluja saa vähentää ansiotulona verotettavasta louhintatulosta, esim. sähkökuluja ja louhintaan käytettävän laitteiston hankintamenoja.

 

Tulojen ilmoittaminen henkilöverotuksessa

Suomessa yleisesti verovelvollisen on ilmoittava Verohallinnolle virtuaalivaluutasta saamansa tulo veroilmoituksellaan. Koska yleinen verovelvollisuus koskee kaikkea tuloa, ei merkitystä ole sillä, onko tulo syntynyt Suomessa vai ulkomailla. Ennakkoveroa tulosta voi hakea jo sen verovuoden aikana, mutta viimeistään tulo tulee ilmoittaa sen verovuoden veroilmoituksella, jolloin tulo on realisoitunut. Tällöin verot korkoineen tulevat lähtökohtaisesti maksuun jäännösveroina eli mätkyinä.

Virtuaalivaluuttojen käytöstä tulee olla tallessa tarkat dokumentaatiot ja tositteet, sillä Verohallinto voi pyytää näitä verotuksen toimittamisen yhteydessä. Jos asianmukaisia tietoja ei ole käytettävissä, Verohallinto voi toimittaa verotuksen arvioimalla tulon määrän.

Kysy lisää:

Aleksi Salminen
Lakimies OTM
+358 50 371 6557
aleksi.salminen@premiumgroup.fi

 

Virtuaalivaluutta yrityksen kirjanpidossa ja verotuksessa

Yritys voi saada virtuaalivaluuttaa suorituksena myymistään hyödykkeistä tai palveluista tai sijoittamalla ylimääräistä kassaa virtuaalivaluuttaan. Sijoitusyhtiöllä virtuaalivaluutta voi olla sijoituskohde muiden joukossa tai se voi keskittyä pelkästään kaupankäyntiin virtuaalivaluutalla.

Kirjanpitolain mukaan kaikki liiketapahtumat kirjataan euromääräisinä kirjanpitoon, vaikka ne tehtäisiin virtuaalivaluuttana ja kirjanpitoon perustuvien viranomaisille tehtävien ilmoitusten tulee olla euromääräisiä.

Jos yritys hyväksyy maksuvälineenä virtuaalivaluutan, käsitellään saatua virtuaalivaluuttaa kirjanpidossa elinkeinotoiminnan rahoitusomaisuutena. Näin myös siinä tapauksessa, että yhtiön harjoittama virtuaalivaluutan louhinta on elinkeinotoimintaa. Tapahtumat muunnetaan Suomen rahaksi maksupäivän kurssiin, jos se on saatavilla; muussa tapauksessa osapuolten sopimaan arvoon.

Myöskin sijoitettaessa kassavaroja tilapäisesti virtuaalivaluuttaan, on kyseessä rahoitusomaisuus, jonka myynnistä saatu voitto on veronalaista tuloa. Myynnistä aiheutuva tappio on lopullisena menetyksenä vähennyskelpoista menoa.

Tilinpäätöksessä on huomioitava, että KPL 5:2.1 §:n 2 kohta edellyttää, että taseeseen merkitään rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit ja muut sellaiset rahoitusvarat hankintamenon suuruisina tai, jos niiden todennäköinen luovutushinta tilinpäätöspäivänä on sitä alempi, tämän määräisinä.

Jos tavallinen yhtiö ostaa virtuaalivaluuttaa pidettäväksi pidemmäksi aikaa ”odottamaan arvonnousua” on tällöin todennäköisesti kyseessä elinkeinoverolain muun omaisuuden omaisuuslaji (EVL 12 a§), johon sovelletaan elinkeinoverolain yleisten säännösten lisäksi tiettyjä erityissäännöksiä. Tällainen erä esitettäisiin taseen Pysyvien vastaavien Sijoituksissa.

Yhtiöllä, jonka varsinaista liiketoimintaa on kaupankäynti sijoituksilla tai virtuaalivaluutalla, voi virtuaalivaluutta olla myös vaihto-omaisuudessa. Tällöin sijoitustoiminnan tulee olla jatkuvaa, suunnitelmallista ja aktiivista. Jos virtuaalivaluutta on vaihto-omaisuutta, on mahdollinen arvonalennus vähennyskelpoinen varastonmuutoksen kautta, vaikkei se olisi lopullinen.

Arvonlisäverotuksellinen käsittely määräytyy myytävien tuotteiden tai palveluiden sekä kohdemaan mukaisesti samalla tavalla kuin euroilla käytävässä kaupassa.

Tilinpäätöksen liitetietona esitetään tarvittavat tiedot virtuaalivaluuttojen arvostusperiaatteista ja -menetelmistä KPL 3:2.1 §:ssä tarkoitetun oikean ja riittävän kuvan antamiseksi. Lisäksi on perusteltua antaa liitetieto virtuaalivaluutan kokonaismäärästä silloin, kun tieto on olennainen.

On tärkeää dokumentoida kaikki virtuaalivaluuttatapahtumat hyvin, tositteet tarvitaan sekä rahoitustapahtumista että ostoista ja myynneistä ja niitä pitää säilyttää kirjanpitolain vaatimat 6 vuotta.

 

 

 

Lähteet:

Elinkeinoverolaki
Finanssivalvonta 2019. https://www.finanssivalvonta.fi/kuluttajansuoja/virtuaalivaluutat/
KILA 1895/2012 Digitaalisen vertaisvaluutan käsittelystä kirjanpidossa
Kirjanpitolaki
Kryptovaluutta.fi  https://www.kryptovaluutta.fi/
Northcrypto https://www.northcrypto.com/fi/about/cryptocurrency
Tilisanomat 3/2018 artikkeli ”Kryptovaluutat kirjanpidossa ja verotuksessa- virtuaalinen vuoristorata?
Tuloverolaki
Verohallinto Syventävät vero-ohjeet 22.1.2020 Virtuaalivaluuttojen verotus https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48411/virtuaalivaluuttojen-verotus3/